Nonii nyt on vierailtu Kuopiossa, käyty pitämässä jäähyväisiä tuttaville ja sukulaisille sekä pakattu rinkka lähtökuntoon. Viimeiset viikot on mennyt osittain kiireisinä, kun on ollut asunnon tavaroiden pakkaamista, muuttoa, erinäisten ilmoitusten täyttöä ja muiden juoksevien asioiden hoitelua. Nyt pitäisi olla homma kunnossa ja check-in lentoa varten avautuu piakkoin verkossa. Huomenna lähtee!
Reissufiilis on nosteessa ja sen huomaa siitä, että alkaa kiinnittämään eri tavalla huomiota ympärillä oleviin asioihin. Sitä alkaa nauttimaan maisemista, jotka ennen olivat arkipäivää. Muistan kuinka viimeisenä työpäivänä nautin ratikkamatkasta ja aloin kiinnittämään huomiota kaikkeen mitä ympärillä liikkuu. Asioille alkoi nousta uusia merkityksiä. Ja mikä parasta; tiedän, että tämä fiilis on vasta alussa!
[](http://farm8.staticflickr.com/7346/8757730396_e98d02d300_n.jpg)](http://farm8.staticflickr.com/7346/8757730396_e98d02d300_z.jpg) Kuopion tori, Mualiman napa ja Anttila-talo.[/caption]
Kaiken tämän valmistautumisen kruunasi kaunis Kuopio. Tori. Vänäri. Keskusta. Vanha Anttilan talo. Kuinkahan kauan se Kuopion Anttilan valokyltti on kököttänyt siellä katolla ja mitä kaikkea siinä ajassa onkaan ehtinyt tapahtua? Puut alkoivat kukoistamaan myös Kuopiossa vaikka Helsingissä kevät on selvästi edellä. Vänärillä oli jo shortsikeli, ja uskaliaammat olivat kerenneet nauttimaan Kuopion auringosta vänärin biitsille.
Treenaaminen ei jäänyt Kuopiossa väliin. Kävin kerran vänärillä ja pari kertaa Maljalammen maisemissa treenaamassa. Treeniohjelmaan kuuluu pistoolikyykkyjä, leukoja, dippejä, punnerruksia ja vatsoja. Vuoden aikana tuskin kovin montaa kertaa pääsee salille treenaamaan, joten olen treeniohjelmassa siirtynyt kehonpainoilla kikkailuun. Yhden jalan pistoolikyykyt alkavat jo onnistumaan hyvillä toistomäärillä, mutta muscle-uppia en ole vielä saanut suoritettua. Se on seuraava tavoite.
Kuopiosta tulin Helsinkiin kimppakyydillä, kun VR:n suolainen reilun 60 €:n junalippu tuntuu liian kalliilta. Kimppakyytikuski pyysi matkasta 15€, ja Helsinkiin tultiinkiin pikavauhtia - hitaamminkin olisi kelvannut. Pienen osviikan sain tulevasta matkasta, kun kuski ilmoitti, että hän ei Mikkelin kautta aja, koska siellä on liikaa peltipoliiseja ja Jyväskylän kautta saa painella vapaammin menemään. Ne peltipoliisit, jotka matkalla sattu vastaan auton navigaattori ilmoitti hyvissä ajoin äänimerkillä ja vauhti hiljentyi.
Kuski oli ainakin kova tupakanpolttaja - tai näin ainakin oletan, kun hän kertoi, että kolmen viikon työreissulle Norjaan otetut neljä kartonkia tupakkaa loppuivat kesken ja lisää piti hankkia venäläisiltä työntekijöiltä. Se, että kuski poltti ajaessaan ei haitannut minua, koska minusta tuntui että vauhti rauhoittui joka kerta kun hän poltti savukkeen.
Matkan kuumottavin tilanne oli kun lähdettiin ohittamaan rekan perässä ajelevaa autoletkaa. Pari ekaa autoo ohitettiin nätisti ja varmasti. Rekan perässä viimeiset kolme autoa ajoivat hieman tiiviimmin. Meidän sankarikuski lähti itsevarmalla tyylillään ohittamaan autoja, mutta liikenteen jakajan vuoksi emme olisi ehtineet ohittaa kaikkia autoja. Kuskikin tämän huomasi siinä vaiheessa, kun oli painellut keskimmäisen auton rinnalle. Autoletkan kärjimmäisen auton ja sen perässä ajavan auton välissä oli sellainen taskuparkin kokoinen tila, kun auton mittarissa oli nopeutena noin 120 km/h. Siihen väliin nätisti puikkelehtimalla saatiin mukava tööttiorkesteri takaa ja kansainvälisillä käsimerkillä kuski huitoi vielä terveiset takana ajaville. Rekan ohitettua kuski pisti savukkeen palamaan.
Hengissä ja muuten kommelluksitta päästiin kuitenkin perille asti, mutta toivottavasti vastaanvanlaisia kuskeja ei enää satu eteen. Ainiin, olihan se kuski jo tänä vuonna kolmet sakot hankkinu - enkä yhtään ihmettele.
](http://farm8.staticflickr.com/7346/8757730396_e98d02d300_z.jpg){kind=link}